
Palomies on rauhallinen moniosaaja
keskiviikko 09.12.2009
Markus Vehkoja laittaa paikalleen laiteen, jolla voidaan suihkuttaa vettä seinämäksi estämään palon leviämistä. Vaikka auto on täynnä erilaisia työkaluja, eniten käyttöä on taskulampulle. Sitä tarvitaan melkein kaikilla onnettomuuspaikoilla, Markus kertoo. Kuva: Henri Koskinen
Palomies ei voi murehtia etukäteen työtehtäviään. Onnettomuuspaikalla on pysyttävä rauhallisena, mutta stressiä voi purkaa myöhemmin liikkumalla ja juttelemalla työtovereiden kanssa.
Kun Vaasassa sattuu kolari tai tulipalo, paloaseman tallista syöksyy ulos ensimmäisenä V11-tunnuksella varustettu auto. Se on sammutusauto, jonka kyydissä on kuljettajan lisäksi esimies ja kaksi savusukeltajaa. Autossa on kaikki tarvittava raivaustyökaluista ja lapiosta letkuihin ja pintapelastuspukuihin.
-Autossa on myös vesisäiliö. Tankkiauto lähtee tarvittaessa tuomaan palopaikalle lisää vettä, kertoo palomies Markus Vehkoja.
Markus työskentelee Pohjanmaan pelastuslaitoksella Vaasan paloasemalla.
-Vuoro alkaa aamulla kahdeksalta. Silloin on käskynjako, missä selviää, mitä kukin päivän aikana tekee. Sen jälkeen tarkistetaan omat työkalut ja varusteet, ja että paineilmalaitteet toimivat.
Vuoron alkaessa kengät, haalarit ja takki viedään sammutusauton viereen valmiiksi ja kypärä laitetaan odottamaan auton penkille.
-Kun hälytys tulee, meidän on oltava lähtövalmiina minuutissa.
Aisaparina ambulanssissa
Markus istuu sammutusautossa usein savusukeltajan paikalla.
- Onnettomuudesta riippuen työskentelemme myös pintapelastajana tai kemikaalisukeltajana. Työhön kuuluu jatkuvaa harjoittelua ja kaluston huoltamista. Päiväsaikaan teemme myös palotarkastuksia ja valistustehtäviä eli käymme vaikkapa päiväkodeissa kertomassa lapsille palomiehen työstä.
Palomiehet työskentelevät myös ambulansseissa ensihoitotehtävissä.
-Palomies on kuljettaja, mutta osallistumme myös hoitotyöhön. Työparina on sairaanhoitaja tai lähihoitaja.
Palomiehet työskentelevät tiimeissä, joten työvuorossa ollaan aina samojen ihmisten kanssa. Se helpottaa työskentelyä, kun kaikki tietävät paikkansa ja tuntevat toistensa tavat.
-Ei täällä edes välttämättä tapaa kaikkia työkavereitaan. Edellisen ja seuraavan vuoron työntekijät näen ohimennen, mutta väliin jää aina yksi vuoro.
Markuksen työvuoro alkaa kahdeksalta aamulla ja kestää vuorokauden.
-Sitten on yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää. Se työvuoron jälkeinen päivä menee täysin nukkumiseen. Ei silloin pysty tekemään mitään. Työpäiviä osuu joskus juhlapyhiin ja jäähän töiden takia perhejuhliakin väliin, mutta jokaisessa vuorosysteemissä on hyvät ja huonot puolensa.
Liikkuminen auttaa jaksamaan
Palomiesten fyysistä kuntoa testataan kerran vuodessa, mutta jaksamista koetellaan työtehtävissä joka päivä. Omasta kunnosta on huolehdittava myös vapaa-ajalla.
Jos työvuoron aikana on hiljaista, illalla voi piipahtaa paloaseman kuntosalilla.
-Jos yöllä ei ole hälytyksiä, silloin torkutaan. Kalustoa huolletaan vain päiväsaikaan, Markus toteaa.
-Urheilu auttaa henkisessäkin jaksamisessa. Ryhmän kanssa keskustelemme tapahtumista. Kun hakee pelastusopistoon, siellä on jo tiukat psykologiset testit, jotka kertovat sovitko alalle vai et.
Palomiehen ammatissa joutuu usein toimimaan hätääntyneiden ihmisten ympäröimänä. Silloin on itse pysyttävä rauhallisena.
-Työtehtäviä ei voi murehtia etukäteen. Kun tilanne on päällä, silloin joskus miettii turvallisuutta, mutta se on itsesuojeluvaistoa.
Palomiehen turvana ovat luotettavat työtoverit ja varusteet, jotka suojaavat liekeiltä ja kuumuudelta.
-Pää taitaa olla heikoimmin suojassa kuumuudelta, mutta se nyt kulkee joka tapauksessa muuta kroppaa korkeammalla.
Teksti: Varpu Saari
Kommentoi juttua
Maatilan eläimet eivät erota arkea pyhästä 26.05.2010
Kiinteistönvälittäjä työskentelee provisiopalkalla 11.05.2010
Filosofian maisterista tuli tekninen kirjoittaja 05.05.2010
Tarkka ja osaava saa paikan 27.04.2010
Floristin pitää puhua asiakkaille 13.04.2010
Emilia auttaa nuoria ammatinvalinnassa 07.04.2010
Farmaseutin työ on palveluammatti 30.03.2010
Pankkikirjat johdattivat Juhan sijoitusmaailmaan 24.03.2010
Ihmisläheinen ja liikkuva työ 16.03.2010
Mitja Kaipiaisesta ei ole riistäjäksi 03.03.2010
Rakennustyö vaatii kuntoa ja taitoja 02.03.2010
Nuorenkin sähköasentajan osaamiseen luottamusta 16.02.2010
Taitavan hitsaajan tunnistaa
hyvästä saumasta 11.02.2010
Sesongit piristävät leipurin päivää 02.02.2010
Liikunnanohjaajaksi askel askeleelta 22.01.2010
Sairaanhoitaja tarvitsee vikkeliä jalkoja 19.01.2010
Eläintenhoitajalla kaikki työpäivät ovat erilaisia 05.01.2010
Palomies on rauhallinen moniosaaja 09.12.2009
Korkea-aho toteuttaa itseään yrittäjänä 01.12.2009
Sydän saneli Teemun ammatin 20.11.2009
Laitoshuoltajan työ innostaa 17.11.2009
Luontokuvaaja tähyää kotoa maailmalle 03.11.2009
Omassa ravintolassa ruoka maistuu paremmalta 21.10.2009
Sisustussuunnittelija loihtii tunnelmia 20.10.2009
"Vanhuksen elettyä elämää täytyy kunnioittaa" 06.10.2009
Timpurin taidot karttuvat työssä 30.09.2009
Supliikki suu ja pitkä pinna ovat vartijan valtteja 24.09.2009
Marilla on aikaa ottaa hoitolapset syliin 09.09.2009
Laatu- ja tuotantopäällikkö tuntee meijerin bakteereista pakkauksiin 08.09.2009







Pohjanmaan koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä auttaa koulucoach Jukka Mäntymaa.


