Pohjanmaan koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä auttaa koulucoach Jukka Mäntymaa.

Lue lisää »

  Kunkoululoppuu.fi

  Työ- ja     elinkeinotoimisto

  Jätä palautetta





 

Marilla on aikaa ottaa hoitolapset syliin

keskiviikko 09.09.2009

Mari Hannulalle hoitolapset ovat kuin osa perhettä. Remy on ollut hänellä hoidossa vasta nelisen viikkoa, mutta on sopeutunut jo erinomaisesti hoitopaikan ihmisiin ja rutiineihin. Kuva: Miska Puumala

Perhepäivähoidossa lapset saavat nauttia kodinomaisesta hoidosta. Mari Hannulan päivät ovat työntäyteisiä ja pitkiäkin, mutta täynnä lasten riemua, oppimista ja kasvamista.

Perhepäivähoitaja Mari Hannula hoitaa kotonaan Ristinummella kolmea lasta. Työpäivä alkaa jo viiden jälkeen aamulla, kun ensimmäinen lapsi saapuu hoitoon. Iltapäivisin omat kaksospojat tulevat esikoulusta kotiin ja liittyvät leikkivien lasten joukkoon. Neljän aikoihin iltapäivällä viimeinen hoitolapsi haetaan kotiin.

Perhepäivähoidon tarkoitus on tarjota mahdollisimman kodinomainen hoitopaikka.

- Päivät kuluvat lasten ruoka- ja päiväunirytmien mukaan. Välillä leikitään, askarrellaan, ollaan ulkona ja nähdään muita perhepäivähoitajia lapsineen, Mari kertoo ja lähtee kohti leikkihuonetta 5-vuotiaan Iidan ja vuoden ja neljän kuukauden ikäisen Remyn perässä.

Pienessäkin ryhmässä lapset oppivat tulemaan juttuun toisten lasten kanssa.

- Lasten on rauhallista olla täällä. Ei ole samalla tavalla meteliä kuin päiväkodin suuremmissa ryhmissä. Me myös sairastamme vähemmän, kun lapsiakin on vähemmän.
Luonto-oppia ja käytöstapoja
Perhepäivähoitajat työskentelevät kaupungin varhaiskasvatusviraston ja alueen perhepäivähoidon ohjaajan alaisuudessa. He noudattavat samaa varhaiskasvatussuunnitelmaa kuin päiväkoditkin.

Perhepäivähoitajat ja perhepäivähoidonohjaaja tapaavat kerran kuussa iltakokouksessa. Silloin he saavat tietoa koulutuksista ja ajankohtaisista asioista ja jakavat kokemuksia toistensa kanssa.

- Perhepäivähoitajia on Ristinummen ja Vanhan Vaasan alueella 25, jotka ovat jaettu kolmeen tiimiin. Meidän tiimissä on kahdeksan perhepäivähoitajaa. Olen meidän tiimin yhteyshenkilö.

Maanantai on tiimin puistopäivä. Silloin hoitajat hoitolapsineen kiertävät vuoroviikoin kolmessa leikkipuistossa. Keskiviikkoisin jumpataan porukalla ja torstaisin lähdetään metsäretkelle. Luonnossa liikkuminen on Marille ja muille Ristinummen perhepäivähoitajille tärkeää.

- Tiimin kanssa suunnittelemme yhteisiä teemoja. Syyskuussa on teemana syksyinen luonto eli olemme tutustuneet marjoihin ja sieniin, laulaneet ja lukeneet syysaiheisia loruja. Lokakuun teema on hyvät tavat, Mari kertoo.

Perhepäivähoitajat saavat valmiit ruokalistat syys- ja kevätkaudelle kasvatus- ja opetusvirastosta. Ruokalistat sekä tiimin yhteinen toimintasuunnitelma annetaan vanhemmille.
Yhteistyö vanhempienkin kanssa on tiivistä.

Valvottua, mutta itsenäistä
Hannulan koti on ulkoisesti kuin minkä tahansa lapsiperheen koti.

- Ennen ei kai ollut kontrollia, ja kuka tahansa sai ryhtyä hoitajaksi ja tehdä kuten haluaa. Monilla tuntuu olevan edelleen se luulo, ettei kukaan valvo hoitopaikkoja. Ohjaaja käy silloin tällöin kysymässä kuulumisia ja katsomassa, että kaikki on kuten pitää.

Vaikka työtä ohjaavat tietyt säännöt ja rutiinit, se on silti itsenäistä.

- Saan olla itseni esimies. Lapset tulevat tärkeiksi, osaksi omaa elämää. Minulla on aikaa pitää heitä sylissä. Vanhempien kanssa syntyy luottamussuhde, Mari kertoo Remyn istahtaessa polvelle tutkimaan pientä poliisiautoa.

- Jos meitä huvittaa leikkiä aamupäivällä vähän pidempään, ei leikkiä tarvitse keskeyttää. Olemme iltapäivällä ulkona sitten vähän kauemman, Mari toteaa.

Perhepäivähoitajan on hyväksyttävä, että omaan kotiin jää elämisen jälkiä myös hoitolapsista. Palkka ei päätä huimaa, ja netin keskustelupalstoilla hoitajia parjataan.

Monella on mielikuva perhepäivähoitajasta, joka mököttää hiekkalaatikon reunalla ja kiroaa aikuisen seuran puutetta.

- Voi sen työn niinkin tehdä, mutta se on oma valinta. Meidän tiimissä on hyvä henki ja huumoria. Siksi kai teemmekin niin paljon asioita yhdessä, Mari tuumaa.

Teksti:Varpu Saari



  Kommentoi juttua



  Maatilan eläimet eivät erota arkea pyhästä 26.05.2010

  Kiinteistönvälittäjä työskentelee provisiopalkalla 11.05.2010

  Filosofian maisterista tuli tekninen kirjoittaja 05.05.2010

  Tarkka ja osaava saa paikan 27.04.2010

  Floristin pitää puhua asiakkaille 13.04.2010

  Emilia auttaa nuoria ammatinvalinnassa 07.04.2010

  Farmaseutin työ on palveluammatti 30.03.2010

  Pankkikirjat johdattivat Juhan sijoitusmaailmaan 24.03.2010

  Ihmisläheinen ja liikkuva työ 16.03.2010

  Mitja Kaipiaisesta ei ole riistäjäksi 03.03.2010

  Rakennustyö vaatii kuntoa ja taitoja 02.03.2010

  Nuorenkin sähköasentajan osaamiseen luottamusta 16.02.2010

  Taitavan hitsaajan tunnistaa
hyvästä saumasta
11.02.2010

  Sesongit piristävät leipurin päivää 02.02.2010

  Liikunnanohjaajaksi askel askeleelta 22.01.2010

  Sairaanhoitaja tarvitsee vikkeliä jalkoja 19.01.2010

  Eläintenhoitajalla kaikki työpäivät ovat erilaisia 05.01.2010

  Palomies on rauhallinen moniosaaja 09.12.2009

  Korkea-aho toteuttaa itseään yrittäjänä 01.12.2009

  Sydän saneli Teemun ammatin 20.11.2009

  Laitoshuoltajan työ innostaa 17.11.2009

  Luontokuvaaja tähyää kotoa maailmalle 03.11.2009

  Omassa ravintolassa ruoka maistuu paremmalta 21.10.2009

  Sisustussuunnittelija loihtii tunnelmia 20.10.2009

  "Vanhuksen elettyä elämää täytyy kunnioittaa" 06.10.2009

  Timpurin taidot karttuvat työssä 30.09.2009

  Supliikki suu ja pitkä pinna ovat vartijan valtteja 24.09.2009

  Marilla on aikaa ottaa hoitolapset syliin 09.09.2009

  Laatu- ja tuotantopäällikkö tuntee meijerin bakteereista pakkauksiin 08.09.2009